keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Äidiksi kolmatta kertaa


Viikonloppuna innostuimme erään naisporukan dinnerillä pohtimaan, miten toisen tai kolmannen lapsen saaminen eroaa ensimmäisen lapsen saamisesta. Mikä muuttuu äitiydessä, kun perheeseen syntyy lisää lapsia?

Minulle Hepun syntymässä mullistavinta oli ylipäänsä tulla äidiksi. Niinhän se on, että naisen ensimmäisessä synnytyksessä syntyy yhdellä kertaa sekä äiti että lapsi. Oman lapsen saaminen olikin toki jo itsessään ihmeellistä, mutta eniten maailmani nyrjähti siitä, että minusta tuli äiti, ja yhtäkkiä hoidettavanani oli loppuelämän urakka nimeltä vanhemmuus. Vaati pirusti jonkin verran kasvukipuja, että löysin oman tapani olla äiti ja etenkin että löysin tavan säilyttää identiteettini kaikki muut osat äitiyden ohessa.

Nyt Tredjen syntyessä en tule äidiksi enää ensimmäistä kertaa - ja se on minusta ihanaa. Jo toista lastamme eli Tytyä odottaessa ja etenkin hänen synnyttyään oli tosi vapauttavaa keskittyä alusta lähtien itseni sijaan vain vauvaan. Minussa, olotilassani, olomuodossani tai identiteetissäni ei ollut minulla enää juurikaan uutta ihmeteltävää.

Usein kuulee sanottavan, että äidiksi tulo mullistaa koko elämän. Niinhän se mullistaakin, muutamaksi kuukaudeksi, mutta sen jälkeen uusi ”mullistunut” elämä löytää uomansa, joista osa on vanhoja tuttuja ja osa uusia. Nyt myös tiedän, että syntymähetken dramaattisuudesta huolimatta äidiksi ei tulla siinä hetkessä vaan äidiksi kasvetaan. Ei minun tarvitse nytkään olla valmis, tämänkin vauvan kanssa tutustumme rauhassa toisiimme, riittää että pidän hänestä huolta ja ujutan hänet pikkuhiljaa osaksi omaa ja perheeni elämää.

Jokainen vauva, uusi ihminen, on tietenkin ihmeellinen oma olentonsa. On oikeastaan aika huikeaa oivaltaa, ettei sillä ole väliä syntyykö seitsemän vuotta hedelmöityshoitoja läpikäyneen hartaasti odotetuksi esikoiseksi vai puolivahinkona suurperheen pahnanpohjimmaiseksi. Tai johonkin siltä väliltä. Lähtökohta, ensiparkaisu, on kaikille sama.

Pian tulen ensi kertaa äidiksi juuri tälle lapselle. Se on ihmeellistä. Ja ihanaa.

- Suzie Q

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro, kerro!