Eat your veggies

Katso internet! Meidän jääkaapin sisältöä!

Ostan yleensä runsaasti erilaisia vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Niistä kaikki, jotka laitetaan jääkaapin alimpaan vihanneslokeroon, unohtuvat ja homehtuvat niille sijoilleen. Erityismaininta parsakaaleille, joita ei koskaan syödä vihreinä ja tuoreina. Tsempparipiste avocadoille, joista maksetaan maltaita ja ne syödään puolimätinä. Ja voittajamerkki myöskin kesäkurpitsoille, jotka käytetään vasta niiden muututtua puiseviksi ja päistä mätäneviksi. 

Liian usein kasvikset siis unohtuvat jääkaappimme uumeniin, ja lautaselle päätyy pelkkiä iänikuisia kurkkutikkuja. Väitän, että meillä koko perhe kyllä söisi hedelmiä ja vihanneksia hyvällä halulla, jos niitä olisi jatkuvasti helposti ja kätevästi saatavilla. Näin eräällä Instagram-tilillä niin inspiroivan kuvan tuoreita kasviksia pursuilevasta jääkaapista, että hurahdin päätin tavoitella samaa. 

Ostin noita läpinäkyviä rasioita Ikeasta, jotta kasvikset näyttää kivoilta yhdellä silmäyksellä näkee, mitä missäkin purkissa on. Sisällytin seuraaviin ruokaostoksiin kilokaupalla vihreää, ja varasin aikaa koko satsin pilkkomiselle samantien, kun olin purkanut ostokset. Hikinen urakka, etenkin kun homma keskeytyy jatkuvasti vauvan hoito- ja viihdytysoperaatioiden takia. Mutta ta-daa: kun jääkaappi on himomarttailun päätteeksi täynnä kasviksia ja hedelmiä koko viikoksi, on voittajaolo aivan taattu. 

Olikos se seitsemän viikkoa, jonka verran uutta asiaa täytyy tehdä, ennen kuin siitä muodostuu rutiini? No, meidän ruokakunta kokeilee tätä nyt jo neljättä viikkoa ja hyvin on toiminut. Kolme viikkoa enää ja sitten ne porkkanat, kurkut, kukkakaalit, paprikat, parsakaalit, kiivit ja nektariinit varmaan peseytyvät, kuoriutuvat ja pilkkoutuvat itsestään purkkeihinsa.

Minä diggaan! Tyty ei edelleenkään syö kuin kurkkua. 

- Suzie Q

Kaksi raskautta raskausdiabetesta

Sormenpäät kiittää.

Näissä kahdessa viimeisessä raskaudessa olen saanut riesakseni niin sanotun raskausdiabeteksen eli gestaatiodiabeteksen. Ei hyvä. THL:n (vuoden 2015) tilastojen mukaan sokerirasituskokeen tulos oli poikkeava 15,9 %:lla synnyttäjistä ja raskausdiabetes todettiin 11,5 %:lla synnyttäjistä. Aika yleinen vaiva siis.

Minulla raskausdiabetes on onneksi sekä Tytyä että Tredjeä odottaessa ollut kohtuullisen lievä, sokerirasitustestissä vain yksi kolmesta eli 12h paastoarvo on ylittynyt pienimmällä mahdollisella marginaalilla ja hoidoksi on riittänyt tiukennettu ruokavalio. Luulen, että minulle kehittyi raskausdiabetes jo Hepun raskaudessa, mutta se ei jäänyt haaviin varsinaisessa sokerirasituksessa. Tytyä odottaessa pääsin todella osaavan ja motivoivan RaDi-neuvolaterveydenhoitajan juttusille, ja häneltä saamiani ”oppeja” sovelsin hyvällä menestyksellä läpi raskauden.

Hoksasin ruokavalio-ohjauksen myötä, että verensokerin kannalta on huono juttu ”napostella” hedelmiä pitkin iltapäivää. Olin itse aiemmassa elämässä ja duuniarjessa ajatellut, että vain epäterveellinen napostelu sarjassamme palaveripullan mässyttäminen on pahasta, mutta verensokerin kannalta onkin itse asiassa huonoa sekin, jos olen tunnin-parin välein napsimassa mandariinia, omppua tai rypäleitä. Varsinaiset ateriat pitäisi siis todellakin koostaa niin täyttäviksi, ettei hedelmänmussutukseen tule tarvetta ateria-aikojen väleissä.

Mitä sitten olen raskausdiabeteksen aikana syönyt ja jättänyt syömättä? Minulle toimivimmat ”kikat” ovat olleet joka-aamuinen kaurapuuro, niukasti mutta tarpeeksi laadukasta hiilihydraattia myös lounaalla, tarpeeksi aikainen ja maltillisen annoskoon päivällinen ja pieni iltapala. Nyt äitiyslomalla tämä toimii ihan hyvin, mutta säännöllisen ateriarytmin ylläpitäminen tuolla kaavalla oli duunissaoloaikana välillä tosi haastavaa. Päivällinen tahtoi lykkääntyä, koska elämä, jonka johdosta oli pakko syödä iltapäivän aikana välipalaa, jonka takia taas verensokeri pyöri turhan korkeana ennen päivällistä, jonka johdosta taas iltapalan olisi joutunut syömään illalla niin myöhään että se useimmiten jäi välistä kokonaan… mikä taas johti aamun paastosokerin herkkään nousemiseen.

Herkut pitäisi tietysti pitää minimissä. Kaikki ylimääräinen sokeri on turhaa ja haitallista, joten RaDi-ruokavaliota on lähes mahdoton pyörittää, jos mussuttaa usein sokerisia herkkuja. Ja tämä onkin se vaikein osuus itselleni, myös jatkoa ajatellen. Tykkään ravinteikkaasta ja terveellisestä perusruoasta, no prob, mutta voi pojat että tykkään myös jäätelöstä, ihanista kakuista, suklaasta, piirakoista, ja ja ja…

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäisen kerran todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, mutta tuo häiriöhän ei mihinkään varsinaisesti poistu, vaikka raskaus päättyy. Omat sokeriarvoni kyllä korjaantuivat Tytyn syntymän jälkeen, ja toivon saman tapahtuvan Tredjen synnyttyä. Häiriötila ja sen myötä riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, pysyy kuitenkin elimistössäni, eli ruokavalioon ja painonhallintaan on syytä kiinnittää napakasti huomiota koko loppuelämän. Ankeaa, mutta totta. Ja RaDi-ruokavaliohan on kaikessa simppeliydessään sellainen, jolla kuka tahansa voisi hyvin, raskaana tai ei, sokeriarvot kunnossa tai ei.

Tsemppiä siis kaikille raskausdiabeteksen kanssa tasapainoileville! Onneksi mahdolliselle lääkityksellekään joutuminen ei ole maailmanloppu, ainakin lähipiiriini mahtuu useampia äitejä, joilla ruokavalion tueksi otettu metformiini- tai insuliinilääkitys on auttanut raskauden ilman kummempia komplikaatioita turvalliseen loppuun asti. Ja lopputuloksena on ollut terveitä vauvoja ja äitejä.

Kokemusta raskausdiabeteksesta? Kerro! Vertaistuki kelpaa aina.

- Suzie Q