Terveisiä palmujen alta!

Täällä me nyt ollaan, Kanarian auringon alla. All inclusive -rannekkeet kädessä, flipflopit jalassa. Teneriffan Teide-tulivuoren luminen huippu häämöttää taustalla, kun pulikoimme kellukkeet viuhuen lastenaltaassa. Ja hei Bamsea saa halata märkänäkin. Tyty oli eilen kuumeessa, Heppu on jo polvet peruspikkupojan kesälookissa eli ruhjeilla ja mustina. Tredje nukkuu parikymmenminuuttisia päikkäreitä parituntisten sijaan.

Tältä nimenomaiselta lomalta tultiin hakemaan sitä, ettei viikkoon tarvitse valmistaa kenellekään ruokaa, pyykätä, tiskata eikä pukea toppavaatteita kenenkään päälle. Ruokaa ei ole tehty puurojauheen veteenliottamista enempää, mutta pieniä hupparitakkeja olen muina pyykkimuijina ehtinyt jo lavuaarissa pyykätä. Bonuksena olen nyt kolmatta päivää kohteessa oltuamme huomannut ainakin seuraavaa: omat lapset ovat ihanaa seuraa, joiden kanssa on kivaa hengailla, kun kotityöt ja muut näennäiset velvollisuudet eivät jatkuvasti kuumota niskassa.

Ihanaa seuraa on myös ystäväperhe, joiden kanssa tällä reissulla jaetaan myötähäpeä raflassa huutavista vauvoista ja pelkotilat ympäriinsä huitelevista kolmevuotiaista. Lisäksi jaetaan Coronat, purkkiruuat, uimavaipat ja lasten tuikkivat silmät viisivuotiaan pitämässä kirjanlukuhetkessä ja palkintotikkarit trampoliinipomppujen päätteeksi. Ystävät, pienet ja isot, tekevät tästä(kin) reissusta antoisamman.

Sitä kuuluisaa Äidin Omaa Aikaa on tarjolla silloin, kun tepsuttelen hotellin ravintolassa hakemaan noutopöydästä aikuisten jätskiannoksia, lasten näpertäessä jo pelejään tai puuhakirjojaan jätskimahat täynnä. Se parikymmenmetrinen kävelymatka sinne jätskiosastolle on sitä ylenpalttista omaa aikaa, mutta valehtelisin, jos jättäisin kertomatta, että pötköttelinpä päivällä ihan aurinkotuolissakin äänikirjaa kuunnellen, kun Tredje veti samalla nokoset rattaissa. Ja omaa aikaa on myös nyt, kun Mies vei koko pesueen leikkipaikalle. Paras partner in crime - mutta senhän jo tiesittekin.

Hehkuti hehkuti. Mutta näin se vaan on. Ihanaa olla lomalla! Ja just näin, just nyt, ei mitenkään muuten.

Kanariffa vaikenee - mutta vain hetkeksi.

- Suzie Q

Saarenmaa lasten kanssa

Vielä kerran Saarenmaa! Unelias ja leppoisa, mutta silti särmikäs Saarenmaa oli mainio lomakohde lapsiperheelle. Listasin näin jälkikäteen lomaporukkamme käyntikohteita, jos vaikka joku toinenkin innostuu suuntaamaan lomareissulle Saarenmaan suuntaan.

Vuokrasimme siis elokuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi "maalaishuvilan" Saarenmaalta pienestä Paju-Kurdlan kylästä. Peruslandeilun lisäksi ehdimme eri kokoonpanoilla  kahdessa viikossa tehdä useita päiväretkiä. 

Anglan tuulimyllykylä. Täällä tuulee kuulemma aina, niin myös meidän vierailulla. Hienoja vanhoja tuulimyllyjä ja muita maatalouskamppeita traktoreista kyntövälineisiin. Eläimiä rapsuteltavaksi ja mainio lounas.

Kuressaaren piispanlinna. Pakollinen nähtävyys. Suomenlinna meets Turunlinna, eli sekä vapaata vallihaudan rajaamaa linnoitusaluetta tepasteltavaksi, että sisällä pääsymaksullinen varsinainen linnamuseo. Koko linnoitusalue puistoineen leppoisa yleiseen hengailuun ja tepasteluun.

Koguvan satama ja rantaravintola Morrad. Tunnelmallinen pieni vierasvenesatama, jossa ihana ravintola. Lasitettu terassi, josta suora näköyhteys lasten ulkoleikkipaikalle.

Kuressaaren uimaranta. Lapsiperheen märkä unelma. Matala hienohiekkainen ranta, vedessäkin liukumäki. Nurmikkoa, keinut, kiipeilytelineet, kiikkukaruselli jne. Kahvila ja wc:t.

Pangan rantajyrkänne. 20-metrin kalkkikivijyrkänne, josta pudotus suoraan mereen. Stressittömämpää vierailla ilman lapsia.

Kuressaaren kylpylät. Iskuryhmämme kävi Georg Otsissa. Suurin osa turisteista taitaa Saarenmaalla suunnata suoraan Kuressaaren kaupunkiin ja lillua siellä kylpylähoidoissa pitkän viikonlopun.

Pieni eläinpuisto Muhun saarella. Strutseja, kenguruita, seeproja, poneja ja kaneja. Leppoisa hengailupaikka lasten kanssa. Kuukauden ikäiset strutsivauvat oli söpöjä!

Kuressaaressa ravintolat Kohvik Retro ja La Perla. Molemmissa kivat terassit ja mainiot ruuat. Retro iski meihin 80-luvun lapsiin täysillä sisustuksellaan, musiikillaan ja fiiliksellään. Ja täydellisellä burgerillaan. Ja kylmällä rieslingillä. Ja ökyjälkkärillä. Ja nukkuvalla vauvalla. Ja sillä että oltiin kahdestaan.

Olutmyymälä Uba ja Humal Kuressaaressa. Mies oli kuin lapsi karkkikaupassa.

Kaalin kraateri. Luontokohde geo-intoilijoille. Voipi olla lapsille pettymys, koska kraateri tosiaan on iso kuoppa maassa.

Loonan kartano. Kaunis lounaspaikka aikuisille tai parin hyvin käyttäytyvän lapsen kanssa.

Sorven majakka. Pitkähkö ajomatka eteläisen niemen kärkeen, upeat maisemat.

Kirkot. Niitä Saarenmaalla riittää. Ja ovat käymisen arvoisia keskiaikaisia kivikirkkoja. Kivoja viilentymis- ja hiljentymispaikkoja myös muksuille.

Orissaaren uimaranta. Pehmeää hiekkaa kaiveltavaksi ja kauniit maisemat katseltavaksi. Varsinainen ranta on kivinen, mutta iso laituri auttaa polskimaan.

Kahden auton, neljän aikuisen ja kolmen lapsen seurueella käyntikohteita kertyi, vaikka suurin osa ajasta lähinnä kotoiltiin leppoisissa merkeissä "mökillämme". Alle 5-vuotiaiden lasten kanssa kun parasta lomaluksusta oli iso pihapiiri trampoliineineen ja leikkimökkeineen.

Aitäh, Saaremaa!

- Suzie Q

Auto raikaa, kun vauva reissaa

Beach babe.

Vauvan kanssa autoilu ei ole kesän aikana ollut ihan herkkua - Tredje on ollut autossa itkemättä keskimäärin 5-15 minuutin ajan, jonka jälkeen muu kuin rinnalle pääsy ei oikein ole kelvannut viihteeksi tai lohduksi. Se kesäkuinen Naantalin reissu, jolla vauva nukkui koko ajan, on todellakin muisto vain.

Täällä Saarenmaalla majapaikkanamme toimii vuokraamamme maalaistalo pikkuisessa Paju-Kurdlan kylässä Laimjalassa. "Lomakodista" käsin olemme tehneet pieniä päiväretkiä Muhun saarelle ja Orissaaren ja Kuressaaren kaupunkeihin. Autoilua on retkipäivinä kertynyt tunnista puoleentoista - ei mahdottomasti, mutta sekin on liikaa jos takapenkillä touhu menee itkemiseksi.

Autoajelut ovat sujuneet paremmin, kun vaihdoin Hepun kanssa paikkaa autossa. Nyt Heppu turvaistuimineen istuu etupenkillä apukuskina ja minä takapenkillä Tytyn ja Tredjen kanssa. Tämä on ollut lasten mielestä huippuratkaisu: Heppu on "ylennyksestään" aivan liekeissä ja ihastelee päivittäin, kuinka hienoa on istua etupenkillä. Hän vaihtaa polleana cd-levyjä ja räpeltää navigaattoria. Tyty on ihastuksissaan siitä, että äiti istuu kaverina takapenkillä. Ja tuolileikin ykköstavoite, eli tyytyväisempi vauva automatkustajana, on myös toteutunut.

Autokikkailua lukuunottamatta Tredjen kanssa on suht kivutonta reissailla. Retkipäivinä maito maistuu armeliaasti kotipäiviä harvemmin ja uni tulee helposti kantorepussa. Pissavaipanvaihdot sujuvat kätevästi jopa vaunukopassa. Tredje on juuri sellainen "take away" -vauva, puolihuomaamattomasti mukana kulkeva perheen pikkukolmonen. Leppoisaa biitsiseuraa, harmiton linnavierailija ja unelias leikkipuistohengaaja.

Reissuvatsan käsite on Tredjen myötä saavuttanut uudet mittasuhteet. Kerran neljässä päivässä vauva töräyttää kertalaakilla puolen viikon niskakakat. Silloin on paras olla jossain muualla kuin lauttarannan räkäisen huoltoaseman ulko-wc:n minilavuaarin armoilla.

Jatkamme harjoituksia!

- Suzie Q

Kolme sukupolvea samassa talossa

Illalla he lukevat sadun ja kaikki on hetken tässä.

Kirjoitan tätä istuen ruokokattoisen maalaishuvilan kesätuvan sohvalla Saarenmaalla, syötän Tredjelle illan viimeisiä maitoja ja kuuntelen talon toisessa päässä pikkuhiljaa vaimenevaa iltasatua, jota äitini kertoo lapsilleni. Pian on täysin hiljaista, sillä ulkoa ei kuulu mitään ääniä - lampaiden hento määkiminen hiljeni jo iltaruokamme aikaan eikä kukkokaan ole kiekunut enää pariin tuntiin. 

Kesän kohokohta on nyt. Vietettyämme viimeiset viisi (!) viikkoa perhelomailun merkeissä kotikulmilla ja vähän muuallakin Suomessa emme suinkaan vielä palanneet arkisiin kuvioihin. Sen sijaan lähdimme muikeina etelänaapuriin Saarenmaalle kahdeksi viikoksi virolaista maaseutuelämää ihmettelemään. Reissussa mukana lisävahvistuksena ovat The Isovanhemmat, joita ilman tämä(kään) matka ei olisi toteutunut.

Just nyt on päällimmäisenä se ihana tunne, kun kolmea lastani  hoitaakin kahden sijaan neljä aikuista. Kaikkea on tuplasti tavalliseen verrattuna: auttavia käsiä, puhaltavia suita, tarkkoja silmiä. Sydämiä, joiden tiedän pamppailevan yhtä vahvasti kuin omani juuri näiden naperoiden vuoksi.

Seuraavat kaksi viikkoa raportoin siis kolmen sukupolven perheilystä Viron maaseudulla - pysykäähän kyydissä! Saarenmaa hiljenee, mutta vain hetkeksi.

- Suzie Q

Klassikko kokeilussa: Puuhamaa!

Perhelomailumme päiväretkivaihe on kuumimmillaan. Nyt kun kesäsäätkin vihdoin ainakin ajoittain hemmottelevat, on ollut ihanaa suunnata rannoille, saariin ja erilaisiin perhehelvetteihin lasten lomakohteisiin. Kuten legendaariseen Puuhamaahan Tervakoskelle.

Mies (parka) ei ollut käynyt Puuhamaassa koskaan ennen, mutta minäpä muistin pulleat pomppupatjat ja metsäseikkailuradat jo omasta lapsuudestani. Puuhamaa on meiltä reilun tunnin ajomatkan päässä, joten paikka sopi mainiosti päiväretkikohteeksi. Nostatimme (omaa) tunnelmaa soittamalla menomatkalla repeatilla vanhaa kunnon Mikko Alatalon Puuhamaa-tunnaria.

Alue oli ylläripylläri hiukan kehittynyt 90-luvun alkupuolen vierailuistani. Tekemistä olisi riittänyt helposti useammaksikin päiväksi! Vesipuiston lisäksi Puuhamaasta löytyy niin veneitä, mikroautoja ja huvipuistolaitteita kuin seikkailuratoja, pomppulinnoja ja perinteisempiä ulkoleikkivälineitä. Tekemistä löytyy ihan taaperoikäisestä esiteineihin asti. Minusta paikassa on edelleen parasta sen luonnonläheisyys: järvenrantasijainti on hyödynnetty hienosti monenlaisilla veneilyaktiviteeteilla ja puistoaluetta apilapeltoineen ja ihanasti varjostavine puineen on yhä paljon.

Päivä oli tähänastisista kesän kuumin, ja erityisesti vesipuistoalue oli aivan täynnä ihmisiä. Miehen kanssa olisimme mieluusti jättäneet koko vesipuiston väliin, mutta lapset hinkuivat juuri sinne kaikista eniten. Tyty ei puhunut mistään muusta kuin uimaan pääsemisestä ja murjotti ensimmäisen tunnin ajan, kun yritimme innostaa lapsia muihin puuhiin kuin uimaan. Siispä suuntasimme altaille, jossa lapset läträsivät sillipurkissa vedessä onnellisina. ”Onneksi” Tyty liukastui altaassa melko pian ja hulahti hetkeksi uppeluksiin… Miehen ongittua rääkyvän lapsen ylös oli kiihkein uimainto ehtinyt sopivasti laantua, ja päästiin jatkamaan päivän muita rientoja.

Pienimpien lasten suosikkeja vaikutti olevan erityisesti lukuisat hiekkalaatikot perinteisine hiekkaleluineen. Useampi isukki tuli paimentamaan jälkikasvunsa pois hiekkaleikeistä puhisten, että ”et kai sä nyt hiekkalaatikolle tullut tänne istumaan” - sisäänpääsymaksueurot selvästi korvissa kilisten 😆. Ja rahoistaan tuolla tosiaan pääsi: sisäänpääsy neljältä maksavalta oli pyöreästi satasen ja koko päivän (roska)ruokailut juomineen, jätskeineen, jäämurskadelfiinimukeineen ym melkein toisen satasen. Vaikka oli omia eväitäkin mukana. Että maksimissaan kerran kesässä tätäkin lystiä, kiitos.

Parasta Puuhamaa-päivässämme olivat lasten mielestä uimisen lisäksi trampoliinit, pomppulinnat, juna ja metsäseikkailurata. Vietimme Puuhamaassa kuutisen (!) tuntia ja silti esimerkiksi liikennekaupunki, kaikki moottoriradat ja veneilyt jäivät meiltä tällä kertaa väliin, samoin suurin osa huvipuistolaitteista ja perinteisistä leikkipuistovälineistä kuten kiipeilytelineistä ja keinuista. Minusta parasta oli salaa syömäni pehmis, varjoisat puistonpenkit Tredjen syöttämiseen ja vuokrattava kärry, jonka kyydissä sekä Heppu että Tyty saivat levähtää (kun Mies kiskoi karavaania alueen laidasta toiseen rapsakassa helteessä). Ja se, että Tredje nukkui autossa koko menomatkan.

Nihkeintä reissussa oli, että Tredje itki autossa puolet paluumatkasta. Siis todella itki, rääkyi lähes keuhkonsa pihalle, eikä sitä pystytty kauaa kuuntelemaan. Kaikkien sirkustemppujen jälkeen pysähdeltiin imettämään ja lopulta siirreltiin turvaistuimia ja vaihdettiin paikkoja autossa - lopulta saatiin näin Tredje uneen äidin käsi poskellansa.

Tervemenoa siis Puuhamaahan, se saa meiltä varauksetta suosittelemme lämpimästi -leiman! 😊

- Suzie Q

Lasten kanssa mökillä

Täyteen pakattu automobiilimme huristaa jälleen kohti Mikkeliä. Perhemökkeilyä Miehen sukulaisten kanssa on takana nyt pari päivää ja kotimatkalla ollaan. Tässä ajomatkan ratoksi listasin asioita, jotka olivat meille tämän lyhyen mutta intensiivisen mökkireissumme aikana lasten kanssa hyödyllisimpiä:

1. Crocsit. Lapset saavat ne itse sekunnissa jalkaan ja pois jalasta, jolloin mökillä jatkuva sisään-ulos-vessaan-pihalle-terassille-saunaan-liikenne on sujuvaa ja muksut omatoimisia.

2. Välipalat. Mökillä ei etenkään toisten vieraina tai isommalla seurueella pystytä noudattamaan tuttuja ruoka-aikoja. Meillä hittejä banaanit, einesporkkanaletut (kylminä), myslipatukat, välipalakeksit ja pillimehut.

3. Wipesit, siis puhdistusliinat. Monta pakettia. Toimivat kaikkeen. Jätskin lähmäämiin sormiin, nenien niistämiseen, tarvittaessa wc-paperina, pöydän pyyhkimiseen ruokailun jäljiltä. Hyviä jopa alkuperäiseen tarkoitukseensa eli vauvan pepun putsaamiseen reissuolosuhteissa.

4. Huussiin kannattaa käydä rauhassa tutustumassa ennen kuin on kova hätä. Toimi. Myös vieras-pönttö-kompleksinen Heppu suoriutui huussihommista hienosti.

5. Lämpimiä ulkovaatteita mukaan. Vaikka olisi heinäkuu. Voi näköjään ihan hyvin olla +9 astetta, joka ulkona puuhaillessa ja etenkin järvelle mentäessä tuntuu vielä kylmemmältä. Kunniamaininnan saavat myös lasten kumisaappaat ja pipot! Näitä jäimme kaipaamaan: sormikkaat, ulkohousut Hepulle ja Tytylle (kahdet college-pökät päällekkäin paikkasivat tilannetta) ja villasukat. Kaikille. Lainasukkia onneksi löytyi.

6. Tutut pienet asiat. Lapset pakkasivat itse mukaan yhdet unilelut. Oli aika onnellisia kasvoja, kun ensimmäisenä iltana kaivoin yllärinä kassista esiin vielä pari-kolme muuta pientä lempparipehmoeläintä kummallekin <3

7. Yllärit tylsyyteen: esimerkiksi saippuakuplat ja spinnerit. Ovat avaamattomina kassin pohjalla, koska tällä reissulla ei lapsilla ollut tylsää serkkuseurassa hetkeäkään!

8. Bonus: Lasten kylpytakit saunareissuille. Heppu oppi puskapissan seisaaltaan, koska pelkkä kylpytakki päällä oli niin hyvä harjoitella :)

Näillä mentiin ja hyvin toimi! Nyt suihkunraikkaina Mikkelissä, kohta torille ja syömään.

End of report. Missä te muut kesäreissailette?

- Suzie Q

Mikkeliin!

Tässä Tredje nukkui Pasilaan asti!

Pienehköt alfa-mutsi-vibat päällä juuri nyt. Pakkasin aamupäivän aikana kokoon viiden hengen mökkivarusteet - äyskimättä, tiuskimatta tai riitelemättä. Sitten heilutin heipat Miehelle, Hepulle ja Tytylle, jotka lähtivät täydellä autolla kohti nelostietä ja Mikkeliä. 

Hoitelin itseni ja Tredjen lähtökuosiin ja pakkasin loput vähät kamppeet vaunuihin. Muistin sulkea ikkunat, kaihtimet, vaihtaa ristiäispionien veden (jos ne vaikka kestäis reissumme yli) ja laitoin jopa lähtiessäni hälyn päälle. (Huom te murtovarkaat.)

Nyt istun Tredjen kanssa junassa kohti Mikkeliä. Tähän pääsemistä edelsi vielä bussisählinki, hissisählinki, känniläisten väistelyä asemalla ja huutava vauva. Ja tässä me nyt ollaan! Tredje kiinni rinnassa ja mulla on pullaa.

Päädyimme tähän matkustusjärjestelyyn siksi, että Tredje ei viime viikkoina ole ollut varsinaisesti ykkösvalinta automatkaseuraksi. Menestyksekäs Naantalin reissumme in memoriam - ehkä nuo autoilun kulta-ajat taas pian palaavat! Kuljen nyt mennen tullen puolimatkankrouviimme eli Mikkeliin vauvan kanssa siis junalla, jotta auton turvakaukalossa istumisaika olisi Tredjelle minimaalinen. Ja myös huudon kuuntelun määrä muulle autokunnalle.

Antaa siis VR:n pistää nyt parastaan. Enää tarvitsee osata jäädä kyydistä Mikkelissä ja bongata loppuperhe asemalta. Yes we can! Tänään hengaillaan ja yövytään Mikkelissä, huomenna matka jatkuu autolla kohti The Oravi Cityä ja lankoni mökkiä.

- Suzie Q

Kesäpuuhaa lasten kanssa pääkaupunkiseudulla

Tänään alkaa meidän perheen kesäloma! Loma on tänä kesänä ekstrapitkä, koska Mies pitää putkeen täydet vuosilomat ja vielä pari viikkoa isyyslomaa. Paluu töihin ja päiväkotiin koittaa vasta elokuun puolivälissä. Siihen mennessä Tredjekin on jo kolmekuinen, hullua!

Listojen ja suunnitelmien ystävinä meillä on perinteinen kesän puuhalista koottuna. Tästä on helppo tylsinä päivinä valita muksujen kanssa minne mentäis, mitä tehtäis. Kesäpuuhaa espoolaisittain, olkaa hyvä! Osa kohteista on Helsingissä, mutta päästään me sinnekin, olipa metroa tai ei 😆

Pientä helppoa kivaa:

• Uimarannalle hiekkaleikkeihin, kahlaamaan, piknikille
• Lintutornille
• Leikkipuistokierros: käydään tuntemattomissakin puistoissa
• Saaristoveneellä Etelä-Espoon lähisaariin
• Piknikille lähirantsuun  
• Jätskille rantakahviloihin
• Metsäretkelle lähimetsään tai kauemmas
• Villa Elfvikin luontotalo ja luontopolku
• Fallkullan ja Haltialan kotieläintilat
• Pirttimäen ulkoilualue ja leikkipuisto
• Oittaan ranta ja Angry Birds -puisto
• Marketanpuisto
• Seurasaari
• Vallisaari
• Suomenlinna

Sadepäivänä:

• Uimahalliin
• Hoplop
• Eläinmuseo
• Kansallismuseo
• Sea Life

Rahalla saa ja hevosella pääsee:

• Flamingoon uimaan
• Lintsille - Tytykin on jo yli 100cm! 
• Korkeasaareen
• Heurekaan

Suurin osa lomastamme kuluu tänä kesänä varmasti kotinurkissa ja omalla takapihalla - puolentoista kilometrin päässä sijaitsevaa mummolaa unohtamatta. Muutamalle ystävien ja sukulaisten mökille on myös kutsu käynyt - kiitos kaunis, täältä tullaan! Kesän kruununa on tiedossa pari viikkoa lomailua Viron Saarenmaalla elokuussa. Kyllä kelpaa. En valita.

Ihanaa kesää kaikille! Raporttia seuraa.

- Suzie Q

Vaude mikä vauva

Ihmevauvan isoveli.

No niin! Minähän olen tottunut vauvoihin, jotka kirkuvat autossa, haluavat rintaa 45 minuutin välein, tarvitsevat lisäksi jatkuvasti pullomaitoa, haluavat olla taukoamatta sylissä eivätkä viihdy vaunuissa ensimmäiseen kolmeen kuukauteen. Tuollainen Tyty oli, kaikella rakkaudella. Heppu oli toista maata, mutta se helppous on unohtunut aikoja sitten Tytyn high-maintenance-vauvavuoden ensimmäisen puolikkaan myötä.

Perhekollektiivimme ylpeänä esittää: Tredje, ikää 4 viikkoa, viikonloppureissaaja Naantalissa, matka-agenda isosisarusten ehdoilla. Vauva nukkui lauantaina koko menomatkan (3h lounastaukoineen), Pikku Papu -konsertin ajan (1h) ja iltapizzadinnerin ajan (1,5h). Sopivissa väleissä tyttö tankkasi maitoa rinnasta, ja tuntui saavan vatsansa joka kerta täyteen (?!). Yö sujui syvässä unessa ja muutamalla imetyksellä, kuten kotonakin. 

Sunnuntaina Tredje nukkui koko Muumimaailma-vierailun ajan (4h!!!), ja lähes koko kotimatkan ajan (2h). Kotimatkan hetkellinen ärtymys (isosisarusten nukkuessa) talttui tutilla - kapine, jota yksikään tämän ruokakunnan vauvoista ei ole koskaan kelpuuttanut. Ei lisättävää. Meille on toimitettu joku epävauva? Riemuitsemme niin kauan kuin tätä jumalaista vaihetta meininkiä kestää!

Viikonloppu oli kokonaisuudessaan i.h.a.n.a. Univelka toki jo painaa niin minua kuin Miestäkin, mutta kyllä tulee törkeän hyvä fiilis tällaisesta viikonlopun minilomasta, kun sellaisen jaksaa toteuttaa. Kolmen alle 5-vuotiaan muksun kanssa. Vapaaehtoisesti. Ihan kreisiä. Ihanaa perheilyä!

- Suzie Q

Ps. Heppu sai nimmarit Papuilta. Ja tuon halin Muumipeikolta.

Konserttimatkaa odotellessa

Tosifanin aarteet.

Kysyttäessä "mikä haluaisit olla isona", Hepun kasvoille leviää onnellinen hymy ja hän vastaa: "muusikko". Poika rakastaa musiikkia ja haluaisi leikkiä bändiä, konserttia, roudausta ja jopa soitinten viritystä päviät pitkät. Sivusin Hepun musisointi-intoa lyhyesti jo aiemmin tekstissäni muskariharrastuksesta. 

On aivan mieletöntä, miten ison harppauksen suomalainen lastenmusiikki on parissa vuosikymmenessä ottanut: 80-luvun ankeasti  ja kunnianhimottomasti toteutettujen vanhojen lastenlauluäänitysten tilalle on tullut laadukkaasti ja raikkaasti toteutettua oikeaa musiikkia. Ei ihme, että kipinä pikkumuusikoiden sieluissa syttyy!

Bändeistä Hepun suosikkilistan kärjessä keikkuvat vuodesta toiseen Pikku Papun Orkesteri ja Satu Sopanen & Tuttiorkesteri. Perässä sinnittelevät hämmentävästi tuulahdukset omasta lapsuudestani: Fröbelin palikat ja Ti-Ti-Nalle. Olemme käyneet niin Papujen kuin Sopasen useammissa konserteissa, jotka ovat noin suurinpiirtein samaa kaliiberia Hepulle kuin Mestareiden Liigan finaali Miehelle joillekin. Poika osaa ulkoa useamman levyn kaikki kappaleet, sanoituksineen ja paikoin jopa stemmalauluineen (!). Tuttiorkesterin keikalta poika sai soittajien nimikirjoitukset. Ei lisättävää.

Tilanne on jälleen eskaloitunut niin, että olemme koko perhe nyt viikonloppuna lähdössä Naantaliin, jossa Pikku Papun Orkesterilla on keikka Lastenmusiikkijuhlilla lauantaina. Miksi rentoilla kotona neliviikkoisen vauvan kanssa, kun voin lähteä potentiaalisesti hyvinkin hasardille viikonloppureissulle automatkoineen ja yöpymisineen! Carpe diem ja tulta päin ja mitä näitä nyt on.

Nukkuiko Tredje autossa? Saiko Heppu nimmarit Papuilta? Raporttia seuraa - stay tuned! 😀

- Suzie Q