Beibibrunssilla naisten kesken

Ystäväni odottaa esikoistaan yhdeksännellä kuulla raskaana. Viikonloppuna pistimme naisjoukolla pystyyn babyshower-henkisen brunssin tulevan äidin ja pienokaisen kunniaksi. Ensikertalaiselle mammalle kasattiin muhkea vaippakakku ”kaikilla herkuilla”: kuohuviiniä, suklaata, kahvijuomaa, Seiskan kestotilaus ja lahjakortti jalkahoitoon. Vauvaa varten mukaan ladattiin uniriepua, kuolalappua, sukkia, tutteja, kosteuspyyhkeitä, tuttipullo ja D-vitamiineja.

Brunssailun ohessa tuleva äiti testasi äitiysvalmiuttaan listaamalla tarpeellista sanastoa vauvavuotta varten. Tiedättehän - koska vauvat saavat meidät ja kielenkäyttömmekin muuttumaan! Alamme rakkauspakkauksen synnyttyä puhua omituisessa ”meillä tehdään sitä ja tätä” -passiivissa. Meillä kontataan, meillä tehdään hampaita. Joko teillä käännytään? (Öö okei.) Vedämme yllemme paitulit, jalkaan kenkulit ja ihastelemme sinappikoneemme puuhia vuorokauden ympäri. Onneksi isimies on apuna, jos äipän aika menee kokonaan tissittelyyn.

Ah, vauvat. Nuo kuolaavat palleroiset, joiden silmissä näkyy ensin (0kk) ajaton ikuisuus, sitten (1kk) maitohumala, seuraavaksi riemunpilke (3kk), jonka jälkeen velmu ähhähhää (6kk) ja lopulta 1-vuotiaan itsevarma ja maailmaa syleilevä katse. Juuri, kun jotenkuten opimme hoivaamaan vastasyntynyttä, alkaakin jo seuraava vaihe. Mikä lie milloinkin: tiheän imun kausi, eroahdistus, rintaraivarit, hampaiden tulo kutiavine ikenineen, planeettojen pari viikkoa kestävä vika-asento.

Tervetuloa kerhoon, rakas ystävä, tuleva äiti. Ja tsemppiä viimeisiin raskausviikkoihin! 👊

- Suzie Q

Vauvan hoito on välineurheilua

Siellä se Tredje möllöttää, pinkki huppu vain pilkistää.

Fiilistelimme eilen ystäväni kanssa jätskin syönnin vauvojen hoidon lomassa, miten välineurheilu sitterien ja kantoreppujen muodossa helpottaa tämänhetkistä elämäämme pikkuvauvojen vanhempina. Perheen pienimmät keikuttelevat sitterissä, jotta pääsemme vessaan, torkkuvat kantoliinassa, jotta saamme ruuan tehtyä ja kulkevat rintarepussa, jotta isommat sisarukset saadaan haettua päiväkodista.

Aina välillä kuulee parjausta, kuinka "ennen ei ollut mitään imetystyynyjä tai itkuhälyttimiä ja hyvin pärjättiin". No eipä ollut sähköhammasharjoja, älypuhelimia tai varrettomia sukkiakaan. Miksi juuri vauvanhoidon pitäisi olla muinaismuisto keskiajalta, yleisesti hankalaa tai vähintäänkin varusteiltaan alkeellista tai puutteellista? Kaikissa muissa elämän vermeissä ruuanlaitosta autoiluun ja hygieniatarvikkeista viihde-elektroniikkaan kilpavarustelu ja hankintoihin satsaaminen on kyllä hyväksyttävää tai jopa tavoiteltavaa - miksei sitten lastenhoidossa.

Kehitys kehittyy hei! Ja kyllä oi te menneiden sukupolvien ritarit, arvostamme tuskianne ja uhrauksianne. Juuri siksi hyödynnämme joka pirun vehkeen ja vempeleen, jolla näistä 2010-luvun vauvavuosista saa astetta leppoisampia.

- Suzie Q

ps. Nämä vermeet, joista kirjoitin, ovat kaikki kuumaa kamaa ja kovassa käytössä edelleen. Mikä vempain "tarvitaankaan" seuraavaksi?

10 helpotusta vauva-arkeen

Kantoreppu ja sitteri ovat olleet meille hyödyllisimpien lastentarvikkeiden joukossa nyt ensimmäisten vajaan seitsemän viikon ajan vauvaa hoidellessa. Kanniskeltuani jälleen Tredjen uneen kantorepussa samalla, kun väsäsin pikaista lounasta siunailin mielessäni, miten hyvä kapine tuo kyseinen reppu onkaan. Unien jälkeen typykkä viihtyi sitterissä lelukaaren leluja ihmetellen niin, että sain samalla tämän tekstin kirjoitettua lähes kokonaan. Ja muitakin vermeitä löytyy, tässä parhaat:

TOP 10 (pikku)vauvan* hoidon helpottajat
* case Tredje

Kantoreppu. Niihin päiviin, kun vauvalle ei kelpaa muu kuin syli. Bebe rintareppuun ja saan kädet vapaiksi esim. ruuanlaittoa varten. Reppumme on tällä kertaa mallia Tula. Hepun ja Tytyn kanssa käytössä oli Manduca, joka sekin oli ihan ok, mutta mielestäni hankalampi säätää ja käyttää kuin tämä Tula. Käytimme Manducaa Hepun kanssa enemmän selkäreppuna esim. metsäretkillä ja Tytyn tuikkasin Manducaan jo vastasyntyneenä pystyäkseni hoitamaan silloin taaperoikäistä Heppua.

Hoitotaso. Hankimme erillisen tason pinnasängyn jalkopään päälle, koska emme halunneet varsinaista hoitopöytää. Toimii erinomaisesti nyt, kun vauva on vielä pieni, sillä taso on koko ajan paikoillaan eikä sitä tarvitse siirtää yöksi pois.

Imetystyyny. Kaikki eivät erityistä imetystyynyä kaipaa, mutta tämmöisten maraton-imijä-vauvojen äidit kyllä. Tällä kertaa osasin metsästää "parasta" ja hankin Doomoo Softyn. Passeli yksilö löytyi tori.fin kautta lähistöltä sopuhintaan. Tuo on ihan loistava tyyny - ihan erilainen kuin mitkään aiemmin kokeilemani.

Itkuhälytin. Beben nukkuessa parvekkeella tai pihalla pääsen itse käymään rauhassa suihkussa tai voin peräti nukkua, kun otan itkuhälärin korvan viereen. Meillä on näitä kaksi, koska mökkireissuilla on ollut kätevää nukuttaa lapset eri huoneisiin, jättää molemmille oma hälytin ja jatkaa iltaa esimerkiksi rantasaunalla aikuisten kesken kuulostellen lasten unta hälyjen kautta. Erittäin käyttökelpoisia vehkeitä siis pitkään vauva-ajan jälkeenkin - jos ei aio joka paikassa päivystää lapsensa unta suoralla kuuloetäisyydellä. Meillä on Aventin digitaaliset hälyttimet.

Harsoliinat. Näistä voisi kirjoittaa sivukaupalla, niin monikäyttöisiä nämä vauvahoidossa ovat. Toimivat alustoina, suojaliinoina, pyyhkeinä, maidon"kerääjinä", puklujen kerääjinä, aurinkosuojana vaunuissa tai kaukalossa, tyynynä, pehmusteena, kaikenlaisina myttyinä ja tukina niin kantorepussa kuin imettäessä, kapalona, pesuliinana, hätävaravaippana, räkäliinana, kylmänä kääreenä, ruokalappuna, kuolalappuna, hellehattuna jne... En edes tiedä, mihin yksittäiseen tarkoitukseen nämä on keksitty? Meillä on monta kymmentä harsoa, silti suurin osa on aina pesussa tai kuivurissa. Paras rätti ikinä!

Sitteri. Ystäviltä lainassa perus-BabyBjörn (Balance?), joka on aivan paras. Syvän kuppiasennon ja kolmen eri kallistuksen ansiosta menee jo vastasyntyneellekin. Tämän avulla pääsen rauhassa suihkuun, vaikka oltaisiin vauvan kanssa kotona kaksin. Ja samaten välillä koko perhe syötyä yhtä aikaa, kun jalalla voi keikuttaa.

Parvekerattaat. Edellisessä rivitalo-asunnossamme oli ulko-oven vieressä täydellinen suojaisa nurkkaus vauvan vaunuille. Siinä nurkkauksessa Heppu ja Tyty ovat kumpikin nukkuneet satoja päiväunia, välillä jopa yhtä aikaa. Nykyisessä kodissamme paras unipaikka vauvalle on parveke, johon päädyimme hankkimaan erilliset parvekerattaat varsinaisten vaunujemme jatkuvan roudailun välttämiseksi. Hyvä päätös - kirppistellyt pienikokoiset ja ketterät rattaat toimivat jo nyt kätevinä päiväunirattaina Tredjelle, silloin kun uni nyt sattuu päiväsaikaan mimmille maistumaan. Ennustan näille pitkää käyttöikää!

Tutti. Maaginen kapine, jota Heppu ja Tyty eivät koskaan kelpuuttaneet. Mutta Tredjepä kelpuuttaa, ainakin autossa ja kantorepussa unta hakiessaan. Tutteja löytyy tällä hetkellä kaksi, mutta suosion toivottavasti noustessa ja vakiintuessa hankimme niitä todellakin läjän lisää.

Turvakaukalon adapterit rattaissa. Aika perusvaruste autoileville perheille, mutta silti erittäin jees, ettei turvakaukaloa tarvitse rontata kädessä vaan sen saa kliksautettua rattaiden runkoon.

Netflix. Ei nyt varsinainen lastentarvike, mutta pakko silti nostaa topkymppiin. Imetysmaratonien aikaisen mielenterveyden säilyttämiseen ja ajankulumisen nopeuttamiseen. Vihervaaran Annan ahmaisin puolessatoista päivässä. Sitten löytyi onneksi Good Wife ja sen miljardi tuotantokautta.

Ennustan aiempien vauvavuosien perusteella, että seuraavien kuukausien aikana hittilistallemme nousevat myös:

Leikkimatto. Koska viihde.

Tuttipullo. Koska äitikin haluaa jossain vaiheessa irtautua yhtä syöttöväliä (mikä se edes on?) kauemmaksi ajaksi kodin ulkopuolelle.

Pinnasänky. Perus. Mutta tässä vaiheessa vielä tosi vähäisellä käytöllä.

Himmailin alkuun kaikenlaisten vauvanhoito- ja lastentarvikkeiden hankinnoissa nyt kolmannen lapsen kohdalla, sillä ajattelin, että ilmankin pärjätään. Pärjäähän sitä juu, mutta kyllä päivät sujuvat huomattavasti miellyttävämmin, kun apuna on erinäisiä lastenhoitovermeitä. Vauvavuoden tai viimeistään taaperoajan jälkeen suurin osa tarvikkeista on sitten myytävissä tai kierrätettävissä eteenpäin. Vai mitä mieltä olette?

- Suzie Q

Ps. Lounasleipäni sain syötyä laittamalla kantorepussa nukkuneen Tredjen pään päälle talouspaperia - ei tippunut murusia eikä kurkkusiivuja vauvan hiuksiin. Niksi-Pirkka-ainesta, eh? 😄

Synnintunnustus: lastenvaatehulluus

Tredjen garderoobia.

Kun odotin Heppua, otin kiitollisena vastaan Suomen valtion tarjoaman äitiyspakkauksen ja ihastelin, kuinka kattavan setin kauniita ja käyttökelpoisia vaatteita sain vauvalleni. Täydensin juniorin vaatekaappia kirppisostoksilla ja Huutonetin löydöillä, periaatteenani etten maksa yksittäisestä vauvan perusvaatteesta yli kahta (2) euroa. Hyvin pärjättiin, ja lapsi näyttää vermeissään yhä silmääni somalta vauva-aikaisissa valokuvissa.

Tytyn syntyessä lastenvaatteiden hankintapolitiikkani oli totaalisesti hiukan muuttunut. Kaapit täyttyivät lompakkoa pahasti rankaisevista ihanuuksista, joissa maksaa laatu, design, vastuullisuus ja monessa merkissä kotimaisuus. Ja hype. Se, että muutkin samoista räteist ja lumpuist hullaantuneet kotiäidit ovat valmiita maksamaan käytetystäkin vauvan bodysta useita kymppejä. Tytyn vauva-aikana oli todellakin ihanaa fiilistellä söpöillä vaatteilla, ja ostella lisää myymällä hyvään hintaan pieneksi jääneet pois. Aito mammaharrastus, joka sopi hyvin kahden alle 2-vuotiaan hoitoon perustuvaan muuten sisällöttömän hiukan tylsän kotiäitiarjen mausteeksi.

Vaatehankinnoistani on parissa vuodessa karsiutunut pois "hype" ja heräteostokset - nyt tiedän paremmin, mitkä vaatteet kestävät priimana pesusta toiseen, sopivat malliltaan Hepulle ja Tytylle ja ovat omaa ja lasten silmää miellyttäviä. Tuen mielelläni kotimaisia pienmerkkejä ja satsaan erityisesti ulkovaatteisiin ja kenkiin. Ei kiitos sanon mm. näille: nukkaantuvat, haalistuvat ja muotonsa menettävät materiaalit, retrokuosit, "pikkuaikuis"-tyyli, teiniprintit jne.

Luulin siis tekeväni jo pelkkiä harkittuja hankintoja lapsille. Kunnes Tredje ilmoitti tulostaan. Yhdeksän piiiitkää kuukautta hankkia yksi kerrallaan "pakko saada"-ihanuuksia vastasyntyneen koossa. Kun tämä on viimeinen vauva ja kaikkea. Oi voi, taas mennään...

Millä periaatteella itse hankit lastenvaatteita? Eiks ookkin ihania...? 😄

- Suzie Q

Lastenvaatteet kiertoon kirppiksillä

Hintalappuja vaille valmiina kirppispöytään.

Pyrin useamman kerran vuodessa järjestämään aikaa lastenvaatteiden myymiselle itsepalvelukirpputoreilla, aina kun kaapit alkavat pursuilla lapsilta pieneksi jääneitä tai ”väärän vuodenajan” kamppeita. Yleensä heittelen tasaisin väliajoin kirppiskassiin vaatetta, ja buukkaan myyntipöydän, kun kassi alkaa tursuilla yli. Työläin vaihe eli hintalappujen kirjoittelu vaatteisiin vielä yleensä pari iltaa. Pikkuapurit Heppu ja Tyty osallistuvat tarrojen liimauksen mielellään - niiden korjailuun se toinen ilta yleensä kuluukin 😆

Tänään kävin pystyttämässä myyntipöydän Nella ja Nuttuun, joka on oma vakiokirppikseni sekä myymisten että ostamisten suhteen. Aiemmin käytin meidän lastentarvikehankintoihin (kuten rattaat, turvaistuimet, polkupyörät jne) ahkerasti myös huutonettiä, mutta Facebook-kirppikset ovat ajaneet vähän se ohi, etenkin paikalliset kierrätysryhmät. Säännöllisesti yritän metsästää kampetta myös tori.fi kautta, mutta sieltä kaupantekoyritykset ovat lähes poikkeuksetta niin hankalia, että eipä juuri jaksa enää yrittää.

Live-kirppistelyn lisäksi hankin lapsille vaatteita Facebookin kirppisryhmistä, jotka ovat paratiisi täsmähankintoihin meille, joilla ei yleensä ole aikaa kierrellä tuntikaupalla kivijalkamyymälöissä tai edes kirppiksillä. Myyminen noissa ryhmissä on kuitenkin mielestäni työlästä erityisesti postitusrumban takia, mutta välillä jaksan isompana kertarykäyksenä tehdä sitäkin. Lasten merkkivaatteista saa hyvät rahat tiettyihin brändeihin vihkiytyneissä fb-ryhmissä - välillä jopa yli sen, mitä itse samasta vaatekappaleesta on alunperin maksanut.

Laadukkaisiin lastenvaatteisiin ja -tarvikkeisiin satsaaminen mielestäni kannattaa. Laadun muistaa kipeästi ostohetkellä tilin saldoa katsoessa, mutta sitäkin lämpimämmin sekä kamoja käyttäessä että kirppismyyntisaldon kilahtaessa aikanaan samaiselle tilille. Mitä useampi lapsi, sitä isompi massa haalaria, tumppua, pipoa, lenkkaria, saapasta, mekkoa pyörii käytössä ja lopulta kasautuu kirppiskassiin tulevaa kassavirtaa tuottamaan. Ei tämä mitään kannattavaa sijoitusbisnestä ole, mutta kertyypähän sen verran lisätienestiä, että kirppiskassalla rahoittaa aina ison osan uusista hankinnoista.

Parasta kirppistelyssä on tietenkin se, että tavara kiertää tarvitsijalta toiselle. Lastenkamojen käyttöikä on niin lyhyt, että olisi hulluutta, elleivät ne päätyisi useammalle perheelle käyttöön. Kirppistely valitettavasti hankaloituu lasten kasvaessa, sillä esimerkiksi Heppu kasvaa jo (onneksi) sen verran hitaammin, että vaatteet ja kengät pysyvät käytössä pidempään, eivätkä päädy enää yhtä hyväkuntoisina kiertoon, kuin aiemmin. Samasta syystä Hepulle on myös vaikeampi löytää hyväkuntoista kamaa käytettynä - lähinnä toisille sattuneita hutihankintoja voi satunnaisesti bongailla hyvällä hinnalla meidän käyttöön. Toisaalta, mitä isommat lapset, sitä kalliimpia kamoja kuten potkulautoja, ties-mitä-lego-settejä ja soittimia ym. toive- ja tarvelistalle kertyy. Näissä kirppistelyllä säästää taas pitkän pennin, vaikka vaatteista joutuisikin jo ison osan hankkimaan uutena.

Mies on ihan statisti meidän lasten hankinnoissa. Tämä on se osa lapsiperhearjen metatyötä, jonka olen itsevaltiaasti kahminut itselleni. Koska kirppistely ja alehaukkailu on niin kivaa. 

Mitä mieltä itse olet? Onko lastenvaateruljanssi kirppistelyineen säännöllinen painajaisesi vai lempipuuhaasi?

- Suzie Q

Pari tärppiä Lapsimessuille

Katso internet: messuostokseni!

Kävin eilen ystäväni kanssa Lapsimessuilla Messukeskuksessa. Messuilla on puuhaa ja ihmeteltävää myös lapsille, mutta mielestäni tapahtumasta saa aikuisena silti eniten irti, jos pääsee paikalle ilman lapsia. Agendallamme olikin ensisijaisesti lapsivapaa iltapäivä rentoine kahvitteluineen, messutarjousten metsästystä ja kotimaisten lastenvaatebrändien uutuuksien ihastelua.

Varsinaiset suunnitellut hankintani messuilla olivat Stokken Newborn Set eli kaukalohenkinen ”istuin” vauvalle syöttötuoliin ja Philips Aventin sähköinen rintapumppu, joista molemmista oli tarjolla kohtuullisen hyvät messutarjoukset. Tietäjät tietää - kunnon vermeillä vauva-aika on aavistuksen iisimpää, vaikka ilmankin noita kapistuksia toki pärjäisi. Lisäksi mukaan tarttui pienempää tarpeellista rintaruokintakrääsää kuten rintakumit ja maidonkerääjät, sekä tuttipulloja. Kaikki edellämainittu on ollut aiemmissa imetyssaagoissani vähintäänkin tarpeellista.

Iloinen yllätys näytteilleasettajien joukossa oli F-Musiikki: esillä oli kiva kattaus lastensoittimia pienillä messu-aleilla varustettuna. Vanha kunnon Tupperware oli myös mieluisa bongaus: sain vihdoin hankittua "parhaiksi kehutut" vuotamattomat vesipullot lapsille kesäksi ilman tuppervaarakotikutsuja. Messuilta mukaan lähtivät myös automme istuimiin Britaxin kurasuojat, ja kipeästi kaipaamani Carriwellin tukivyö massun keventämiseksi näiden viimeisten raskausviikkojen 38-42 ajaksi.

Lastenvaatteissa tunnustaudun kotimaisten laatumerkkien faniksi. Tämän vuoden messuilla ihastutti mm. juuri lanseerattu uusi lastenvaatemerkki Roo, jonka vaatteita tulee messujen lisäksi myyntiin myöhemmin kevään aikana ainakin MiniQ-verkkokauppaan. Ihastuksesta, ja kannatusmielessä, ostin Hepulle yhden paidan heiltä. Oma kestosuosikkini Gugguu imaisi myös osansa messubudjetistani, kun Tyty ja Tredje saivat pipot ensi syksyksi. Kokojen arpominen oli hiukan haastavaa ilman sovituspäitä, mutta toivottavasti menivät suht kohdilleen.

Kannattaako Lapsimessuille siis mennä? Mielestäni kyllä, jos tähtäimessä on joku isompi hankinta, kuten lastenvaunut tai turvaistuin - messutarjoukset ovat näissä monesti oikeasti tuntuvia. Messuilla saa kicksit myös lastenvaatefiilistelijä: useampi kiinnostava ei-marketti-brändi on kerralla hiplattavissa saman katon alla, uutuudet mukaanlukien. Toki tarjolla olisi myös monipuolista muuta messuohjelmaa, kuten puheenvuoroja ja paneelikeskusteluita, mutta oma fokus oli tällä kertaa shoppailussa :)

Lapsimessut jatkuvat Messukeskuksessa vielä tänään ja huomenna eli 22.-23.4. ajan. Onko ruutujen takana muita messuilijoita?

- Suzie Q