Vauva 11kk

Tredje on 11 kuukautta vanha! Pikkuneiti on viikko viikolta määrätietoisempi ja kovaäänisempi. Platinanvaalea tukkapehko pystyssä vauva tönöttää huonekaluja vasten ja haluaa olla tiiviisti mukana kaikessa, mitä muu perhe touhuaa.

Ilmapallot saavat Tredjen huokaisemaan ihastuksesta. Äidin lisäksi nuket ja pehmolelut nauttivat vauvan suloisista ja alkeellisista hellyydenosoituksista. Parin viime viikon aikana vauva on alkanut yhdistää tiettyjä esineitä oikeisiin käyttötarkoituksiin. Saadessaan isosiskon hiusharjan käteensä Tredje alkaa harjata sillä tukkaansa. Muut esineet ovat useimmiten ”puhelimia”, jotka vauva nostaa korvalleen ja henkäisee a-oo? 

Tredje palvoo isosiskoaan. Tyty on vastavuoroisesti aidosti hyvin kiintynyt vauvasiskoonsa ja haluaa ”moikata Tredjeä” ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla ja ”hassutella siskolle” minkä kerkiää. Suurimmat ja onnellisimmat naurut vauvasta kajahtavat isosiskon seurassa.

Kaikki kielletty kiinnostaa, ja ”ei” on vauvalle melko tuntematon käsite. Palmuvehkan lehtien repiminen ja tiskikoneen haarukkatelineen irti kiskominen kiinnostavat. Äidin ”ei saa”-tiuskaisuille vauva kajauttaa suuren naurun silmät tuikkien. Kaikenlainen touhu ja toiminta on nyt kova sana ja kokonaiset kotipäivät hajottavat niin Tredjen kuin hoitovastuussa olevan aikuisen pään. Suosittelenkin hoitovapaansa startanneelle Miehelle lämpimästi, että suuntaa vauvan kanssa muinakin kuin muskariperjantaisin vähän hiekkalaatikkoa kauemmas elämää ihmettelemään.

Askelia Tredje ottaa jo esimerkiksi sohvapöydän reunaan nojaten, mutta ei vielä suoraan eteenpäin esimerkiksi taaperokärryn kanssa. Kuukaudessa konttaamisesta on tullut tytön pääasiallinen liikkumismuoto, ja ryömiminen on jäämässä pois. Ihmettelemme usein Tredjen istumisasentoa, joka on joko polviseisonta peppu maassa jalat W-muodossa tai toinen jalka ojentuneena aitajuoksijan asennossa. Ei koskaan perinteisesti pepullaan ja jalat edessä.

Tredje todellakin huutaa, kun haluaa jotain ja märisee välittömästi, kun äiti tai isä astuvat muutamaa metriä kauemmaksi. Märinän määrä lienee jonkinlaisessa huipussaan tällä hetkellä. Seisomista ja kävelyä odotellaankin jo, jotta beebon viihtymisaste jälleen nousisi.

11-kuinen Tredje on silmissäni yhä ihan vauva. Perspektiivi kolmannen lapsen kohdalla tuntuu olevan aivan uusi, sillä Heppu oli samanikäisenä mielestäni jo valtavan iso poika, ja Tytykin vähintään yhtä toimelias kurahoususankari. Tredje sen sijaan köllöttää rattaiden pohjalla tuttipullo käpälissään ja nauttii, kun palvelu pelaa.

- Suzie Q

Aiemmat etapit:

Vauva 1kk
Vauva 2kk
Vauva 3kk
Vauva 4kk
Vauva 5kk
Vauva 6kk
Vauva 7kk
Vauva 8kk
Vauva 9kk

Vauva 10kk

Kuulumisia ja lopun ajan tunnelmia

Saa suorittaa!

Huhtikuu, vaikkei ulkona siltä näytä! Lumesta huolimatta kurahousuralli on kuumimmillaan meidänkin perheessä. Tiedäthän sen hiekkaisen tunteen jalkapohjien alla suihkussa käydessä, kun ne kurakamppeista kaakeleille ropisseet muruset löytävät uudestaan ja uudestaan tiensä just sun varpaisiin? Vähän niinkuin Kanarian hiekat. Ihan just melkein.

Pääsiäinen tuli ja meni. Lapset fiilistelivät virpomisvitsojen askartelulla ja mättivät parissa päivässä läkähdyttävän määrän suklaamunia. Kotilähiöömme saapui pääsiäissunnuntaina myös sirkus, johon muksut pääsivät Isoäidin kanssa. Aitiopaikat ja 2 euron poniratsastus väliajalla. Klassikot eivät vissiin vanhene!

Perheen sisäinen läpsystä vaihto lähenee. Maanantaina Mies jää kotiin Tredjeä hoitamaan ja minä suuntaan töihin. Olen erittäin valmis töihin menoon, mutta viime hetken paniikki luonnollisesti nostaa tällä hetkellä päätään. Tredje tuntuu suunnilleen nelikuiselta avuttomalta äidissä roikkujalta ja työmatkoihin päivittäin kuluva aika ahdistaa. Katoaako vähäinenkin oma aikani lopullisesti? Ja mitä mä laitan päälle??

Totta puhuen on siis todella huojentavaa päästä töihin. Vaikka kuinka olisi meidän "viimeinen vauva" kyseessä, ja vaikka kuinka kaipaisin yksittäiviä juttuja mammalomameiningistä. Tiedän myös olevani parempi äiti kaikille lapsilleni, kun saan nyt arkilounaat aikuisseurassa ammatillisen palan identiteettiäni taas takaisin.

Uskon myös, että meidän perheelle on iso asia, että Mies jää melkein puoleksi vuodeksi kotiin. Mitään uutta ja ihmeellistä tässä arkitohinassa tuskin Miehelle on, mutta minä saan sen kokemuksen, että tienaan vuorostani massit ja hän pesee pyykit. Paitsi ne kryptiset 30 asteessa pestävät naisten neuleet ja muut "epäilyttävät" tietysti.

Tänään ulkona on sumuista ja minä kahlaan läpi kirppiskasseja. Huomenna viimeinen vauvamuskari Tredjen kanssa, lopuksi lounas mammojen kanssa, latte mukaan ja kävellen kotiin. Sitten se on taputeltu: äitiys-/vanhempain-/perhevapaiden urani. Aikamoista.

- Suzie Q