Ihan kuin olisin joku perheenäiti

Niitä tilanteita tulee edelleen usein. Että näen itseni yhtäkkiä ”kärpäsenä katosta”, katselen ja kuuntelen ihmeissäni että tuossa tuo häärää, ihan kuin joku perheenäiti. Etsii lasten kamoja päiväkodin eteisestä, kiinnittää takapenkkiläisten turvavöitä, pyykkää kolmenkokoisia pikkuvaatteita ja latoo tsiljoonannetta kertaa porkkanatikkuja lautasille. Ihan kuin joku perheenäiti!

Omat mielikuvani perheenäideistä ovat edelleen kiinni lapsuusmuistoissani 80-luvulta. Äidit oli tosi vanhoja ja tosi äitejä, nehän oli aina olleet äitejä, koska kyllähän äidit lapsen näkökulmasta olivat Äitejä isolla Ä:llä - tosi tosi aikuisia nyt ainakin. Äideillä oli kyllä silloin myös permanentit ja popliinitakit, ehkä se oli se oleellinen osatekijä.

Itsestäni ei tunnu yhtään perheenäidiltä. Ehkä se on osa samaa huijarisyndroomaa, joka meitä 30+ naisia ura- ja osaamismielessä (kuulemma) piinaa. Toki teen tällä hetkellä vuorokauden ympäri lähinnä perheenäitijuttuja, ja olen äiti kolmelle, ei siinä mitään. Mutta silti nousen kärpäsenä kattoon ihmettelemään vähintään kerran päivässä. Surrur vaan! Ihan hyvin näyttää sujuvan.

- Suzie Q