Hepun 7-viikkoinen futiskoulu sai eilen päätöksensä. Jo ensimmäisillä treenikerroilla kävi hyvin ilmi, että liikuntaintoa Hepussa riittää, mutta lajivalinta ei ihan täysosumalta vaikuta.
Lähes joka kerralla Heppu on ollut innolla mukana liikuntaleikeissä ja temppuradoissa ym. harjoitteissa. Se oleellinen, eli kiinnostus varsinaiseen pelaamiseen on kuitenkin loistanut poissaolollaan. En yhtään ihmettele, ettei poitsua kiinnosta: enhän itsekään ymmärrä, mitä järkeä on juosta ympäri kenttää yhden pallon perässä 😆
Voiko 4,5-vuotiaalta vaatia, ettei aloitettua harrastusta saa jättää kesken? Minkä verran pitkäjännitteisyyttä tai sitoutumista on kohtuullista odottaa näin pieneltä lapselta? Ei juurikaan, mutta vähän kuitenkin. Mielestäni jo tämän ikäisen on tärkeää oppia, että ihan kaikesta ei voi spontaanisti muuttaa heti mieltään - jos jotain on halunnut tehdä tai kokeilla, ei hommaa jätetä heti ensimmäisestä epäröinnistä kesken.
Kipuilimme tätä keskenjättämisasiaa Miehen kanssa paljon, mutta lopputulos muodostui ihan luontevaksi. Pienellä kannustuksella Heppu osallistui kaikkiin treenikertoihin. Isoäiti valjastettiin useampana kertana treeniyleisöksi ja tiukimmissa paikoissa sovittiin kompromissina, että Heppu menee mukaan alkuleikkeihin, mutta varsinaisen peliosan saa jättää väliin, jos siltä tuntuu.
Nyt Heppu puhuu intoa täynnä, että syksyllä futiskoulu taas jatkuu, ja hän haluaa mennä mukaan. Niinpä niin.
- Suzie Q, ehkä-ei-tuleva-futismutsi
Samis! Ålle tykkää hulluna niistä leikeistä ja kotonakin jaksaa isänsä kanssa palloilla, mutta suurta innostusta siihen varsinaiseen pelaamiseen ei ole. Extrapainetta (aikuisille) on tullut siitäkin, että EPS:llä jalkapallokouluun kuuluu 2x viikossa: toisella kertaa leikkejä ja vähän pelaamista, toisella kertaa pelkkää pelaamista. On jätetty ihan suosiolla noi pelkän pelaamisen kerrat väliin. :D Musta on ihan absurdia, että 4-5 vuotiaat laitetaan heti tommoseen rumbaan.
VastaaPoistaMeidän ajatuksena on ylipäätään, että ei edes tavoitella mitään pitkäaikaista harrastusta vaan yritetään kokeilla eri lajeja (mut just niin, ettei kesken lopeteta vaan ainakin yksi lukukausi hoidetaa kerrallaan). Syksyksi suunnitelmissa tanssia DCA:lla ja ehkä säbäkerhoakin. Ja jos joku harrastus sitten muodostuu pojalle tärkeäksi, niin keskitytään sit siihen. Jos ei, nii sit ei.
Oho, aika hc tuo kaksi kertaa viikossa! Oltaisiin varmasti tehty sama ratkaisu eli skipattu pelailut :) Me mietitään syksyksi kokeiluun ehkä joku temppujumppa tms. Tanssikoulua (Espoon tanssiopiston) jatketaan myös, Heppu diggailee siitä ja se kun menee nollaeffortilla päiväkotipäivän yhteydessä. Jotain kamppailulajiakin voisi kokeilla joskus, monen kaverin 4-6-vuotiaat on tykänneet esim judosta ja taekwondosta.
PoistaSamoista syistä meillä vaihtui futis liikkariin... Maija L.
VastaaPoista