 |
| Tosifanin aarteet. |
Kysyttäessä "mikä haluaisit olla isona", Hepun kasvoille leviää onnellinen hymy ja hän vastaa: "muusikko". Poika rakastaa musiikkia ja haluaisi leikkiä bändiä, konserttia, roudausta ja jopa soitinten viritystä päviät pitkät. Sivusin Hepun musisointi-intoa lyhyesti jo aiemmin tekstissäni muskariharrastuksesta.
On aivan mieletöntä, miten ison harppauksen suomalainen lastenmusiikki on parissa vuosikymmenessä ottanut: 80-luvun ankeasti ja kunnianhimottomasti toteutettujen vanhojen lastenlauluäänitysten tilalle on tullut laadukkaasti ja raikkaasti toteutettua oikeaa musiikkia. Ei ihme, että kipinä pikkumuusikoiden sieluissa syttyy!
Bändeistä Hepun suosikkilistan kärjessä keikkuvat vuodesta toiseen Pikku Papun Orkesteri ja Satu Sopanen & Tuttiorkesteri. Perässä sinnittelevät hämmentävästi tuulahdukset omasta lapsuudestani: Fröbelin palikat ja Ti-Ti-Nalle. Olemme käyneet niin Papujen kuin Sopasen useammissa konserteissa, jotka ovat noin suurinpiirtein samaa kaliiberia Hepulle kuin Mestareiden Liigan finaali Miehelle joillekin. Poika osaa ulkoa useamman levyn kaikki kappaleet, sanoituksineen ja paikoin jopa stemmalauluineen (!). Tuttiorkesterin keikalta poika sai soittajien nimikirjoitukset. Ei lisättävää.
Tilanne on jälleen eskaloitunut niin, että olemme koko perhe nyt viikonloppuna lähdössä Naantaliin, jossa Pikku Papun Orkesterilla on keikka Lastenmusiikkijuhlilla lauantaina. Miksi rentoilla kotona neliviikkoisen vauvan kanssa, kun voin lähteä potentiaalisesti hyvinkin hasardille viikonloppureissulle automatkoineen ja yöpymisineen! Carpe diem ja tulta päin ja mitä näitä nyt on.
Nukkuiko Tredje autossa? Saiko Heppu nimmarit Papuilta? Raporttia seuraa - stay tuned! 😀
- Suzie Q
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro, kerro!