 |
| Siellä se Tredje möllöttää, pinkki huppu vain pilkistää. |
Fiilistelimme eilen ystäväni kanssa jätskin syönnin vauvojen hoidon lomassa, miten välineurheilu sitterien ja kantoreppujen muodossa helpottaa tämänhetkistä elämäämme pikkuvauvojen vanhempina. Perheen pienimmät keikuttelevat sitterissä, jotta pääsemme vessaan, torkkuvat kantoliinassa, jotta saamme ruuan tehtyä ja kulkevat rintarepussa, jotta isommat sisarukset saadaan haettua päiväkodista.
Aina välillä kuulee parjausta, kuinka "ennen ei ollut mitään imetystyynyjä tai itkuhälyttimiä ja hyvin pärjättiin". No eipä ollut sähköhammasharjoja, älypuhelimia tai varrettomia sukkiakaan. Miksi juuri vauvanhoidon pitäisi olla muinaismuisto keskiajalta, yleisesti hankalaa tai vähintäänkin varusteiltaan alkeellista tai puutteellista? Kaikissa muissa elämän vermeissä ruuanlaitosta autoiluun ja hygieniatarvikkeista viihde-elektroniikkaan kilpavarustelu ja hankintoihin satsaaminen on kyllä hyväksyttävää tai jopa tavoiteltavaa - miksei sitten lastenhoidossa.
Kehitys kehittyy hei! Ja kyllä oi te menneiden sukupolvien ritarit, arvostamme tuskianne ja uhrauksianne. Juuri siksi hyödynnämme joka pirun vehkeen ja vempeleen, jolla näistä 2010-luvun vauvavuosista saa astetta leppoisampia.
- Suzie Q
ps. Nämä vermeet, joista kirjoitin, ovat kaikki kuumaa kamaa ja kovassa käytössä edelleen. Mikä vempain "tarvitaankaan" seuraavaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro, kerro!